perjantai 16. syyskuuta 2016

Miksi tässä kävi näin?


Käännän pehmoleluni avaimesta, sininen pieni keinuhevonen aloittaa vauvoille tarkoitetun jokaisen meidän tunteman liplatuksen. Ääni rauhoittaa minua vieläkin. Ärsyttävää toistoa, mutta rauhoittavaa. Voisin vain nukahtaa ja herätessäni huomata kaiken olevan okei eikä mikään enää painaisi. Mutta tiedän ettei näin tule käymään. Koulu on polttanut minut aivan loppuun jo nyt. Jaksoin viimein siivota huoneeni, se oli jo yksi voitto. Missä viipyy palkinto siitä, kun jaksan taistella tätä samaa taistelua uudelleen?

//vilu//

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti